SuomeksiIn English

Pirjo Mönttinen

22.11.2014

Studio Mustanapa
Kairatie 3
96100 Rovaniemi

Avoinna
ti-to klo 12-18
pe klo 11-17
la klo 12-16

Halusin tappaa sen muiston

Video still-kuvista 2012, kesto 8 min. 

Videoteos kertoo päätöksestä selviytyä, sen jälkeen kun mikään ei ole enää niin kuin ennen: kivun, menetyksen ja hajaannuksen maailmassa. Vähäeleisyydellä ja liikkumattomalla kuvalla on tavoiteltu tilanteen hallintaa, joka voi olla traumatisoituneelle parantava kokemus. 

Teosta leimaa sen valmistumisen aikana käynnissä ollut oikeusprosessi, jossa uhri leimattiin hysteeriseksi eikä raiskaamisesta langetettu tuomiota käräjäoikeudessa. Syytteet hylättiin kokonaisuudessaan rikoksentekijän hyväksi. Videon toinen osa on vastine tekijälle, joka ei koskaan myöntänyt tekoaan. 

Video on hiljainen huuto trauman kokeneiden puolesta, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden puolesta - pahaa vastaan - todiste siitä, että paha ei tapahdu nyt, ei enää.*

*Ote traumaprotokollasta, traumatisoituneiden ihmisten hoidossa käytetystä menetelmästä, jonka tarkoituksena on estää ja pysäyttää takautumien ja traumamuistojen pakonomainen kertaaminen ja potilaan palauttaminen nykyhetkeen. 

Hallitsemattoman pahan esittäminen on uhkarohkeaa, mutta joskus välttämätöntä.

Pirjo Mönttinen
pirjomonttinen@gmail.com 

A memory to kill for

Video from still-images 2012, duration 8 minutes

In this work trauma, life and pain shift places. The video is about being traumatized and living it through with and despite of the pain, feel of loss and disintegration. 

In the words of Audre Lorde: " I have come to believe over and over again that what is most important to me must be spoken, made verbal and shared, even at the risk of having it bruised or misunderstood."