SuomeksiIn English

Sampsa Indren, Teemu Korpela, Matti Vainio & Kari Vehosalo

26.10.2019

Studio Mustanapa
Kairatie 3
96100 Rovaniemi

Avoinna
ti-to klo 12-18
pe klo 11-17
la klo 12-16

HEHKU

Inhimillisen elämän eräs ainutlaatuisimmista piirteistä on kyky suunnitella tulevaisuutta sosiaalisena olentona. Kulutamme päivittäin suuren määrän energiaa pyrkiessämme tulkitsemaan monimutkaisia sosiaalisia koodeja, jotta selviäisimme epävarmasta tulevaisuudesta. Saamaan aikaan viettimme huolehtivat automaattisesti hengissäpysymisemme välittömistä tarpeista. Sosiaalinen kognitio ylittääkin monimutkaisuudessaan hurjasti synnynnäiset biologiset eloonjäämisstrategiat, ja on merkki kulttuurin välittämästä tietoisuudesta tehdä elämää tukevaa hyvää ja järkevää päättelyä. Neurologi Antonio Damasio näkee juuri sosiaalisen kognition merkkinä inhimillisyydestä, jolla ylitämme puhtaan halun, ihmisten eläimellisen perustan. Vastaavaan päättelyyn saapui myös omalla tavallaan Descartes kuin Freud’kin.

Kulttuurin synnyttämät monimutkaiset tavat ja eettiset käytännöt ovat biologisten halujen yläpuolella, mutta eivät kuitenkaan niistä riippumatta. Monet yksilönvapautta rajoittavat lait ovat olemassa varmistamaan koko lajin selviytymistä, juuri kaitsemalla yksilöllisen halun ylitsevuotavaa transgerssiivistä energiaa. Yksilön oma menestyksekäs todellistuminen yhteisessä sosiaalisessa todellisuudessa, tapahtuukin paljolti muiden asettamien sääntöjen rajoissa. Ei ole siis lainkaan tavatonta, että siedämme työyhteisöissä jonkun toisen tuhoisaa luonnetta, koska ajattelemme siitä olevan hyötyä itsellemme vielä määräämättömässä tulevaisuudessa. Tai koemme että rikoksesta saatu rangaistus olisi parempi olla parantava kuin kurittava, toisen elämäntilanteiden tai henkisten ominaisuuksien tuoman syyntakeettomuuden vuoksi.

Mikä siis lopulta on meitä itseämme ja mikä ulkopuolta? Mikä osa ajatuksistasi on vain sinua itseäsi, jakamatonta ja ainutlaatuista yksilöllisyyttä?

Vastasyntynyt lapsi saa äidinmaidosta terveydelle ja kehitykselle tärkeitä ravinteita, vitamiineja sekä kasvua ja immuniteettiä tukevia hormoneja. Äidinmaito sisältää myös hiilihydraatteja, jota lapsen suolisto ei pysty käsittelemään. Näiden ravintoaineiden tarkoitus onkin ruokkia suolistossa asuvia hyödyllisiä bakteereja. Suolistobakteerikanta on puolestaan merkittävässä asemassa ihmisen hyvinvoinnissa, stressikäyttäytymisessä ja reagointitavoissa, sillä suuri osa ihmisen viestijärjestelmään vaikuttavista aivojen välittäjäaineista tulee juuri suolistostamme.

Tapamme ajatella ja käsitteellistää ilmiöitä on siis osittain kulttuurin synnyttämään ja osaltaan biologian ehdollistamaa, vastaavasti kuin ajatuksemme ja vasteemme ovat todella omiamme, mutta sidoksissa myös siihen mitä suuhun panemme. Kulttuurinen sivistys ei synny yhdessä ihmisessä, vaan vaatii vuorovaikuttavien yksilöiden rihmaston toimiakseen.

Inhimillisen elämän hehkuun liittyy oleellisesti olemassaolon epävarmuus, joka on seurausta todellisuuden monimutkaisesta ja abstraktista luonteesta. Valtio, kuolema, ruumis ja rakkaus ovat kaikki elämään vaikuttavia tosiasiallisia voimia, mutta niiden merkitys tarvitsee tulkintaa - keskinäisen riippuvuutemme ymmärtämistä. Taiteella voi olla oma rooli todellisuuden ymmärtämisessä, jos lähestymme sitä osana tietämispyrkimyksiä; osana, jolla on mahdollista synnyttää uusia ymmärtämisen yhteyksiä tutkittavien asioiden välille, käyttäen hyväksi taiteen kykyä tuottaa kokemuksellista tietoa. Hehku näyttelyn teema nousee tästä taiteen heuristisesta funktiosta. Näyttelyn teokset tarkastelevat ihmisen roolia yksilönä ja yhteisön jäsenenä, erimuotoisten valtarakenteiden osana. Näyttelyn kuvamaailma asettaa katsojan pohtimaan inhimilliseen olemassaoloon ja katseen valtaan liittyviä kysymyksiä. Teokset pyrkivät vastaamaan olemisen monimuotoisuuteen erilaisilla metaforallisilla esittämisentavoilla, jotta voimme avata identiteettiin ja ihmiselämän eettisiin ongelmiin liittyvää monimutkaisuutta.

Teostiedot: Kari Vehosalo, Object (Freud), 2019, tali, rst-teräs, pleksi