SuomeksiIn English

Lapin taiteilijaseuran kohokohdat

Lapin taiteilijaseura ry syntyi tammikuussa 1990. Noina aikoina lappilainen kuvataide oli nousussa: samana vuonna perustettiin Rovaniemelle Lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä taideosasto tuolloiseen Lapin korkeakouluun. Rovaniemen taidemuseo ja Tornion Aineen taidemuseo oli avattu vuonna 1986.

Perustamiskokouksessa Kari Tuisku, Eero Kumpula ja Seppo Öfverström allekirjoittivat sopimuskirjan, ja Tuisku valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Alusta pitäen tärkeinä nähtiin nuorten taiteilijoiden aseman turvaaminen ja kansainvälinen yhteistyö. Jäsenehdot päätettiin pitää suhteellisen tiukkoina, jotta yhdistyksen profiili säilyisi ammatillisena monien aktiivisten harrastajaseurojen joukossa.

Galleria Täysikkuu ja taidelainaamo

Vuoden kuluttua perustamisesta oma galleriatoiminta starttasi Galleria Täysikuussa kaupungin kulttuuritoimen alaisuudessa. Galleria sijaitsi linja-autoaseman rakennuksessa. Monen eri tahon yhteistyönä pyöritetty galleria siirtyi vuonna 1995 Aallonkadulle. Galleriatoiminta huipentui taiteilijaseuran yhteisnäyttelyyn vuoden 1997 lopulla ja päättyi siltä erää.

Ennen gallerian uutta avaamista tärkeä foorumi oli taidelainaamo, joka avattiin syksyllä 1998 maakuntakirjastossa toimivan kahvilan yhteydessä. Taidelainaamo on sittemmin toiminut jatkuvasti milloin gallerian kainalossa, milloin vallaten tilan vaikkapa ostoskeskuksesta.

Galleria Napa 

Vaikka huoli gallerian vaatimasta työmäärästä ja kävijäkunnan pienuudesta painoikin, omaa galleriaa pidettiin tärkeänä tukikohtana ja näyteikkunana. Uusi galleria, Napa, avattiin maaliskuussa 2003 Valtakatu 26:een. Vuonna 2006 galleria siirtyi edelleen Lapinkävijäntielle suurempaan huoneistoon, ja syksyllä 2008 saman katon alle Rovaniemen kirjaston kanssa. Kaunis tila kirjaston suojissa osottautui kävijämäärienkin kannalta mainioksi paikaksi, mutta keväällä 2012 muutto oli jälleen edessä kirjaston tarvitessa tilaa käyttöönsä. Ensin seura muutti Valtakadulle, johon perustettiin myös Studio Mustanapa, ja sieltä jo vuoden jälkeen Kairatielle Kultturitalo Korundia vastapäätä vuonna 2013. 

Kairatien galleriassa on Napan näyttelytilan lisäksi Studio Mustanapa, joka on tarkoitettu erityisesti video-, media- ja installaatiotaiteen esittämiseen sekä tilava taidelainaamo. Gallerian keittiö toimii kokoustilana ja kohtaamispaikkana. Lisäksi galleriassa on managerin työhuone ja Lapin esittävien taiteiden keskuksen työhuone. Lapin taiteilijaseuran tilat Kairatiellä ovat erinomaiset, mikä houkuttelee näyttelyiden pitäjiksi niin nousevia nuoria taiteilijoita kuin tunnettuja tekijöitä.

Galleria Kellokas avataan Ylläkselle

Vuonna 2008 Lapin taidetoimikunta ja Lapin taiteilijaseura avasivat yhteistyössä Galleria Kellokkaan. Se sijoitettiin Metsähallituksen Luontokeskus Kellokkaaseen upeisiin maisemiin matkailijoiden hiihto- ja vaellusreittien tukikohtaan. Avajaisnäyttelyn kuraattoreja olivat visuaalisten alojen läänintaiteilija Anu Riestola ja Lapin taiteilijaseuran puheenjohtaja Esa Meltaus. After Ski Napa -näyttelyssä esittäytyi seitsemän Lapin taiteilijaseuran jäsentä. Myöhemmin Lapin taiteilijaseura otti vastuun Gallerian Kellokkaan näyttelytoiminnasta esittäen siellä vuosittain kuusi nykytaidenäyttelyä. Kuvassa Sampo Linkonevan kuratoimia seuran kesänäyttely Kellokkaassa vuonna 2013 (Kuva Sampo Linkoneva).

Manageritoiminnan edelläkävijäksi

Lapin taiteilijaseurassa on yksi Suomen pioneereista kuvataiteen manageritoiminnan kehittämisessä. Manageri Merja Briñón aloitti työnsä seurassa vuonna 2010 Lapin liiton, Lapin taidetoimikunnan ja Rovaniemen kaupungin tuella. Vuonna 2011 syksyllä käynnistyi EU-rahoitteinen Magenta-hanke, jonka tavoitteena oli lappilaisten taiteilijoiden työllisyyden ja toimintaedellytysten parantaminen taiteilijoiden täydennyskoulutuksella ja manageriosaamisella. Magentassa taiteilijaseura teki yhteistyötä Lapin yliopiston kanssa yliopiston hallinnoidessa hanketta.

Vuonna 2014 Briñón työskenteli kahdessa kulttuurimatkailupalveluiden kehittämishankkeessa, joista toisen rahoitus oli OKM:ltä ja toisen ESR:ltä. Näissä hankkeissa hän kehitti muun muassa taiteilijoiden yhteistyötä ravintolayrittäjien kanssa. Lisäksi hän työskenteli kahdessa kansainvälisen toiminnan kehittämiseen tähtäävässä ohjelmassa, joita ovat Tandem Turkey - EU Cultural Managers Exchange Programme ja European Diploma for Cultural Project Management -ohjelma.

Manageriosaamisen kehittäminen jakaantui kolmeen osaan: tuottaja-, kehittäjä- ja välittäjätoimintaan. Toiminnan myötä seuran yhteistyötahoiksi löytyi Rovaniemen lisäksi Kemin, Tornion, Kemijärven, Sodankylän, Inarin ja Muonion kaupungit ja kunnat sekä useita yrityksiä.

Hallaa-näyttelyt koko Lapissa

Pohjoisessa paikkakuntien väliset etäisyydet ovat pitkät. Taidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat keskittyvät yleensä eteläiseen Lappiin. Maantieteellisesti laajan Hallaa-näyttelyn avulla Lapin Taiteilijaseura haluaa tuoda esille eri puolilta Lappia olevan jäsenistömme osaamista koko Lapin alueella. Hallaa-näyttelyissä Lapin taiteilijaseura on vienyt jäsenten näyttelyitä maakuntaan. Tapahtuma on järjestetty vuosina 1995, 1998, 2001, 2006, 2010 ja 2014. Tapahtuma ideoitiin taiteilijaseuran hallituksen kokouksessa vuonna 1995 pellolaisen taiteilijan Pekka Syväniemen ehdotuksen pohjalta. Taiteilijat Helena Junttila,Kaija Kiuru ja Tom Egblom osallistuivat suunnitteluun. Ensimmäisenä vuonna näyttelyyn osallistui 42 taiteilijaa. Sen jälkeen osallistujamäärä on vaihdellut 25–31 välillä, kunnes vuonna 2014 näyttelyihin osallistui 47 taiteilijaa. Tähän asti suurin Hallaa-näyttely heijasti Lapin kuvataiteen elinvoimaisuutta ja taiteilijoiden tahtoa esittäytyä kotimaakuntansa ihmisille.

Kuvassa Paula Suominen ja Teuvo Tuomivaara Hallaa VI näyttelyssä Aineen taidemuseossa.

Kansainvälinen profiili

Taiteilijaseura on toiminnan alusta alkaen esittäytynyt sekä kotimaisissa että kansainvälisissä näyttelyissä. Jo vuonna 1990 joukko seuran jäseniä esittäytyi Saksassa Ursus Major -ryhmänä, ja vuonna 2010 järjestettiin Arctic Heat -näyttely Berliinissä yhdessä Oulun taiteilijaseuran kanssa. Vuonna 2005 seura vieraili Ruotsissa Luulajan taidehallissa.

Kansainvälinen toiminta muuttui entistä suunnitelmallisemmaksi manageri Merja Briñón työn myötä. Vuosina 2011–13 kehitettiin Suomen Viron-instituutin ja Lapin taiteilijaseuran yhteistyönä Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli, jonka yksi pääpilottiprojekti oli kolme vuotta Viroa kiertänyt näyttely ”Karvavahetuse aeg, Lapimaa nüüsidkunst” (Karvanlähtöaika, Nykytaidetta Lapista), joka oli esillä myös Riiassa Latviassa. Toinen pääpilottiprojekti oli näyttelykokonaisuus ”I live on the Arctic Circle”, joka esitteli lappilaista kuvataidetta gallerioissa Tallinnassa ja Riiassa elo-syyskuussa 2012 kahdeksassa gallerianäyttelyssä (viidessä galleriassa Tallinnassa ja kolmessa galleriassa Riiassa) sekä suomalaisten ja baltialaisten muusikoiden yhteistyössä toteuttamista esiintymisistä Tallinnan gallerioiden avajaisissa sekä ”I live on the Arctic Circle” -klubilla tallinnalaisella Kuku-klubilla. Näyttelyhankkeiden yhteistyökumppaneita olivat Suomen Viron-instituutti, Suomen suurlähetystö Riiassa, Viron taiteilijaliitto (Eesti Kunstnike Liit), Tarton taiteilijaseura (MTÜ Tartu Kunstnike Liit) sekä kahdeksan virolaista ja latvialaista galleriaa. Viroon ja Latviaan suuntautuneissa näyttelykokonaisuuksissa esiteltiin yhteensä 29 Lapin taiteilijaseuran jäsenistä eli lähes kolmannes seuran taiteilijoista.

Kuvassa Lapin taidetoimikunnan pääsihteeri Tomi Aho avaa näyttelyä Tallinnassa John Courtin teoksen edessä.

Kansainvälistä yhteistyötä on tehty hyvin monimuotoisesti ja laaja-alaisesti. Japanilaisen kuraattorin Koji Tadan kanssa seura tuotti muun muassa Norther Art Collaborations näyttelyn Japaniin (2012) ja Relate North näyttelyn Galleria Valoon (2014). Yhteistyön myötä Tada kutsui seuran jäsentaiteilijoita myös muihin näyttelyihin Japaniin.

Artswap-projektissa (2014) tehtiin yhteistyötä hollantilaisten taiteiljoiden kanssa ja pilotoitiin uudenlaista taiteilijoiden liikkuvuutta ja residenssitoimintaa, joka perustui taiteilijoiden kotimajoitukseen. Vaihtoon osallistuivat Ninni ja Tuomas Korkalo ja Maria Huhmarniemi.

Tandem Turkey -projekti oli puolestaan European Union -vaihto-ohjelmaan, jossa kehitettiin yhteistyöhankkeita eurooppalaisten ja turkkilaista taide- ja kulttuuriorganisaatioiden välillä. Lapin taiteilijaseura toteutti yhdessä lontoolaisen Arts Territoryn ja turkkilaisen Sivas Hizmet Vakfın kanssa pop-up taiteilijaresidenssin ja kansainvälisen näyttelyn (Sivas, Lontoo, Rovaniemi). Residenssijakson aikana osallistuvat taiteilijat, Juhani Tuominen Rovaniemeltä ja Alicja Dobrucka Lontoosta, tutkivat paikallista kulttuuria nykytaiteen kontekstissa.

Yhteistyötä yli taiteen rajojen

2010-luvulla yhä tärkeämmäksi teemaksi on noussut kuvataiteen verkottuminen muiden taiteenalojen ja yhteiskunnan kanssa. Vuoden 2011 keväästä vuoden 2012 kesään toimintaa esittävien taiteiden kanssa suunnitteli seuran ja Lapin esittävien taiteiden keskus Letke ry:n yhteistyökoordinaattori Ilona Sares. Ohjelmalliset illanvietot ja Ilouutiset, eli taiteilijaseurojen yhteiset uutiskirjeet, tutustuttivat seurojen taiteilijoita toisiinsa. Toiminta tuotti yhteisiä taideproduktioita, kuten kuvan Maria Huhmarniemen Huivi-teoksen Marjo Ylikorvan ja Tatu Kantomaan TICK-esitykseen. (Kuva: Tatu Kantomaa). Vudoesta 2013 Lapin esittävien taiteiden keskus vuokrasi työhuoneen Galleria Napasta ja yhteistyö tuli luontevaksi osaksi seurojen toimintaa muun muassa yhteisten kokoontumisten ja pikkujoulujen myötä.


Taidelainaamo hakee toimintamuotoa

2010-luvun alussa taidelainaamon tila Galleria Napassa oli melko pieni. Uusia asiakkaita lainaamoon saatiin pop up lainaamoista Kauppakeskus Revontulikeskuksessa. Lainaamoja järjestettiin myös osana Rovaniemen Design viikkoa Sampokeskuksessa ja Lappia talolla sekä Sodankylässä Elokuvajuhlilla. Lainaamoissa järjestettiin myös paljon ohjelmaa: taideraateja, bingoja, vip-iltoja, performasseja ja taiteilijatapaamisia. Pop up -taidelainaamot lisäsivät teosmyyntiä merkittävästi, mutta rasittivat seuran taiteilijoita talkootyön määrällä.

Lapin taiteilijaseura on pyrkinyt palvelemaan jäseniään ja asiakkaita eri puolilla Lappia. Taidelainaamon sivutoimipisteet perustettiin Magenta II –hankkeen yhteydessä vuonna 2012 Pöntsöön Reijo Raekallion kotigalleriaan ja Pyhätunturille Pyhän Portti ostoskeskukseen. Asiakkaat eivät kuitenkaan löytäneet näitä lainaamoja, joten ne jouduttiin sulkemaan.

Galleria Napan muutettua Kairatielle taidelainaamo sijoitettiin gallerian alakertaan isohkoon tilaan. Lainaamon yhteydessä toteutettiin myös teemallisia lainaamonäyttelyitä. Muun muassa vuonna 2014 esiteltiin seuran taiteilijapareja.

Yhteistyöverkosto laajenee

Lapin taiteilijaseuralla on erinomaiset toimintamahdollisuudet hyvien yhteistyökummpaneiden kanssa. Lapissa on paljon kuvataiteilijoita muun muassa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan koulutuksen myötä. Rovaniemellä toimii myös Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, joka on seuran tärkeä yhteistyötaho. Lisäksi muun muassa Rovaniemen taidemuseo, Aineen taidemuseo ja Kemin taidemuseo tekevät säännöllisesti yhteistyötä seuran kanssa.

Arktinen ympäristö ja kulttuuri tuovat omaleimaisuutta Lapin nykytaiteeseen. Siten lappilainen taide kiinnostaa yleisöä Suomessa ja ulkomailla.